maanantai 27. toukokuuta 2013

Hanna-Riikka Kuisma: Valkoinen valo

Hanna-Riikka Kuisma: Valkoinen valo


 
nämä kirjat lainasin: Kielletyt kirjat, Valkoinen valo, Paperinaru ja Aivot pellolle.

Luin ensin / väärin / että Valkoinen talo... Mutta tietenkin tämä on Valkoinen valo / White Light White Heat / valkoista kohinaa / onko James Cagney maailman huipulla?

Kannen vahvoissa perusväreissä ( punainen, musta, valkoinen ) on kuvattuna makuuhuone ja nainen, siellä on pylvässänky, ilman katosta jonka päällä nukkuisi / odottaisi Frida Kahlon piirtämän luurangot. Koko teos onkin omistettu Frida Kahlolle, joka on myöskin mielestäni kivun kuningatar. Anne Sextonin runojen vaikutus romaanissa mainitaan, ja kipu ja kylkiluut muodostavat vankilan, kuten Kahlolla, mikä luodaan Kahlon kylkiluusta? On ihanaa, ja koleaa, kuinka Cindy Sherman kuvaa itseään kotonaan - koska kotona on kaikki tarvittava! Hyvin tuttua... Metamorfoosit lipuvat kauniisti Valkoinenpeura, Sudenmorsian, Päiväperho, Gorgo, Meduusa, olikohan siellä myös Näkki? ja Suden hetki, unessa venyttelee raajojaan lumottu puu.. Perhoset, toukat, sikiöasennot, vastakohdat, nainen ja meis, kuinka parisuhteessa toinen on vampyyri, joka imee... Kaiken? Tuntuu kuin olisi kallellaan olevan kahdeksikon äärellä, ääretön ikuinen liike, kuin Luukas haluaisi takaisin kohtuun... Kahlo rinnastuu myös jatkuvissa keskenmenoissa. Ja kylpyammeessa. Myös Kahlo maalasi itsensä nais-peurana... Mikä on tuo valkoinen valo, mitä kohti meneminen / on helpompaa?

Miljöössä avokonttorit ovat paholaisen keksintöä, näyttöpäätteillä nykyajan naisia halveksivat mainostoimistojen baroni frankensteinit luovat "täydellisiä" naisia, ja normaaleille naisilkle/miehille järjettömiä odotuksia. Manipuloivat miltä naisen tulee näyttää. Vain myydäkseen turhaa tavaraa. Hissi on tila jossa Dorian Gray näkee mukanaan raahattavan muotokuvansa.

Kaikki on huoraamista. Erityisen hilpeää on nykyään nämä nuoret pomot. Itsekin olen istunut hammasrautaisen pojan arvosteltavana - juuri liittyen järjettömään markkinointiin. Ikärasismi mainostoimistossa - naurettavine johtajineen. Fasadit, viillot, avohaavat, nukkekoti, poikkileikkaus. Ihmiset eivät voi hyvin. Ihmiset suorittavat. Monikin on itsemurhan partaalla / cliffhanger. Saako mahdollisesta itsemurhasta kirjoittaa? Minusta on upeaa, että John Irving kirjoittaa AIDSista ja a-seksuaaleista. Ettei ole olemassa mitään sääntöä, minkä mukaan kirjailija ei saisi kirjoitta tahi juonta kääntää, kehitellä. Millainen miehen pitää olla? Onko pakko kosketella ja taputella selkään kuten Stressmann mainoksissa, kuten joku kirjoitti metron tai vastaavan kolumnissaan, laulaako Saarinen Ystävyys läheisyys poikarakkaus?

Kuisma kirjoittaa nyt, ja aiemminkin, jotenkin hyvin epäsuomalaisesti, laadulla, tyylillä - joka voi rinnastua HBO:n tai BBC:n tyyliin, en oikein osaa sanoa, mikä se on, ehkä useampien ihmiskohtaloitten näyttäminen. Olemme jossain makaaberin Da Vinci koodin jäljillä verilinjoineen, vai olemmeko? Symboolisten nimien käyttö on rohkeeta kun suomessa pitäisi sanoa että Niemisen Leena tai Väliheikkilän Pena.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti