sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Kylähullut? Kalkkimaan Pappi, Dmitri Šostakovitš, Rasputin, Pussy Riot!

Hullun kirjoissa: näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen  
Hullun kirjoissa näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen s. 88-97 1996 : 3, s. 84-88: Matti Kuusi: Kolme juródivyitä - tuossa erinomaisessa osiossa ovat tutut kylähullut: mm meän kylän poika,  tornionlaaksolainen Kalkkimaan Pappi, ja Dmitri Šostakovitš.
Matti Kuusi huomioi, kuinka Šostakovitš ja Kalkkimaan pappi ” edustavat harvinaista taiturin, veijarin ja narrin yhdistelmää. ” -- ” Molemmat huiputtivat mahtimiehiä. Molemmat tekivät, itsensä ohella kyseenalaisiksi tai naurettaviksi yhteiskunnan vallitsevat arvot, normit ja pyhän penkkijärjestyksen. Kuusi miettii, oliko Kalkkimaan pappi juródivyi? ” Kätkikö hän kiertävän ilveilijän roolipukuun jonkin viestin, jota hän ei olisi voinut julistaa saarnastuolista eikä senaattorin pöydän takaa, minne hän aikalaistensa mielestä olisi lahjojensa puolesta kuulunut?”

Koskinen: Ystäväni Rasputin


Pietari Aapo Herajärvi wikissä 
Tornio rajattomien mahdollisuuksien kaupunki - Kalkkimaan pappi linkissä  jossa:
” Pietari Aapo Herajärvi (Petter Abram Herajärvi) Kalkkimaan pappi s.  syyskuussa 1830 Alatorniolla - k. 3.11.1885.

Hän oli köyhä, työtävieroksuva kylähullu ja kulkija. Toisaalta hän oli hyvämuistinen ja verbaalisesti lahjakas tarinoiden, runoja ja pilkkalaulujen tekijä.”

Pälvi Rantala: Erilaisia tapoja käyttää kylähullua.    

Kalkkimaan pappi aatteiden ja mentaliteettien
tulkkina 1800-luvulta 2000-luvulle
Lectio praecursoria Lapin yliopistossa 23.5.2009 pdf linkissä 

erinomainen kirja, jossa herttainen kansi: Pälvi Rantala: Erilaisia tapoja käyttää kylähullua (Nidottu) adlibriksen linkissä 
Kuvaus:
Pälvi Rantalan teos Erilaisia tapoja käyttää kylähullua on kulttuurihistorian ja historiallisen sosiologian kentälle sijoittuva mikrohistoriallinen tapaustutkimus ja analyysi kylähulluudesta. Kohteena on tornionlaaksolainen kylähullu, vuosina 1830-1885 elänyt Kalkkimaan pappi ja ennen muuta hänestä puolentoista vuosisadan ajan kirjoitetut ja kerrotut tarinat, tekstit ja mielikuvat.Tutkimus perustuu Kalkkimaan papista eri aikoina kerrottuun ja tutkijan eri lähteistä kokoamaan materiaaliin: kirjoituksiin, valokuviin, taideteoksiin, tutkimuksiin ja kansanperinteeseen. Kylähullusta eri aikoina tehdyt tulkinnat kertovat myös aikansa aatteista, mentaliteeteista ja historiakuvista - siitä, mikä kullekin ajalle on ollut tyypillistä ja sallittua.
Tornio rajattomien mahdollisuuksien kaupunki:
” Rantala, Pälvi: Kylähullut kertomuksissa : mikrohistoriallinen näkökulma 1800-
1900-luvun vaihteen kylien erikoispersooniin. Lapin yliopisto, 2003.
(Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. B. Tutkimusraportteja ja
selvityksiä ; 45). Pro gradu -työ.

Rantala, Pälvi: Muistakko sie sen Kalkkimaan papin? Tornionlaakson
kylähullu muistoissa ja kertomuksissa.
Teoksessa: Suuret herrat susia, pienet herrat piruja : kahdeksan
näkökulmaa elettyyn elämään. Toim. Mervi Autti ja Marja Tuominen.
Lapin yliopisto, 2005. (Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. C.
Katsauksia ja puheenvuoroja ; 29).

Rantala, Pälvi: Pilkkana ryhmäin ja hulluin vain.
Teoksessa: Rajoilla : puheenvuoroja rajojentutkimisesta ja tutkimuksen rajoista.
Toim. Pälvi Rantala ja Marja Tuominen. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 2005.

Rantala, Pälvi: Muistettu, vaiettu : kansanrunoilija ja kylähullu kertomuksissa.
Teoksessa: Lähde - historiatieteellinen aikakauskirja. Labyrintti ry, Joensuu 2005, ss. 94-111.

Rantala, Pälvi: Ammattina pilkkarunoilija.
Elore, vol. 13 - 2/2006.

Rantala, Pälvi: Menneisyyden portinvartijat - kotiseutumiehet Jalmari Puoskari ja Arvid Oukka "Kalkkimaan pappia" koskevan perinteen välittäjinä. - Teoksessa: Ääniä arkistosta (toim. Outi Fingerroos ja Tuulikki Kurki). Helsinki : SKS, 2008 s. 207-260.
ISBN 978-952-222-028-8
Kalkkimaanpapin runoja ja lauluja:
Amerikkaan lähtijöiden hyvästijättölaulu

Nyt mä laulun laulelen, kansalle kuvaelen,
mietinnäksi miehille, valaisuksi vaimoille.

Puhun vielä poikasille, tyytymystä tyttärille,
Amerikkaan astukaatte, uutta maailmaa maistamaan.

Tänne nuo herrat heittäkää, työtänsä itse tekemään,
elatustaan etsimään, hallanalta hankkimaan.

Täällä vilu varren kasvattaa ja tuomio tahtoo tulla,
siksi luotu on lähtö Suomesta, talvenmaasta tanssaamasta.

Kun pakkanen täällä paukuttelee, kesäkuussakin keikuttelee,
elokuussakin ennättelee, karaatin kuusinkymmenin.!

Populappi - Artisti: Petter Abram Herajärvi (1835-1885)linkissä 

Oppitori: Kalkkimaan pappi   linkissä  jossa mainiosti sutkaistu: Jemina Staalo, itsekin shamaanin näköinen: ;)
Jemina Staalo: Tekstit: Meän verevät shamaanit / Our Shamans  linkissäni 
Mirjam Kälkäjä: Kalkkimaan pappi novelli, Kirjasampo 

Pohjolan Sanomat linkissä 
Tsöh,Tsöh! Kuuluuko? ( julkaistu 21.8.2012 ):
” Niinpä Lapin maakuntamuseossa perjantaina alkava erikoisnäyttely Tsöh,Tsöh! Kuuluuko? – Lappilaisen populaarimusiikin historiaa on enemmän kuin paikallaan. Harvinainen näyttely on esillä Arktikumin vaihtonäyttelysalissa 15. marraskuuta saakka.

Eräänä varhaisimmista kansanomaisen populaarimusiin esittäjistä voidaan pitää legendaarista Kalkkimaan pappia, oikealta nimeltään Petter Abram Herajärveä (1830–1885). Tornionlaakson totuudentorveksikin kutsutulla kylähullulla oli tapana esittää pilasaarnojen ja pilkkalaulujen ohella myös viihteellisiä arkkiveisuja, joita myytiin lauluvihkoina markkinoilla ja muilla tapaamispaikoilla.

Kalkkimaan papin tunnetuin arkkiveisu on vuonna 1854 julkaistu Kalkkimaan papin laulu Engelsmannein käytöksestä Oulun läänissä kesällä 1854.

Lappilaisen populaarimusiikin historia on siis pidempi ja värikkäämpi kuin äkkiseltään voisi arvata.”

Oppitorilta napattu kuva



VELI-MATTI O ÄIJÄLÄ JA THE KOLMAS


Itse lisäisin nyt vuonna 2013 listaan Rasputin ja Pussy Riot!

Vast ikään tv:ssä tullut doku esitti kaikissa tyylilajeissaan kuinka vastenmielinen noitavaino ja oikeusmurha, siis farssi koko oikeudenkäynti oli, ja on. Aloin miettiä Nadjan loppulausunto oikeudessa, että oliko yksi kohta käännetty väärin, koska Pussy Riot! Punkrukous vapauden puolesta -kirjan mukaan ” Me haimme aitoa vilpittömyyttä ja yksinkertaisuutta ja löysimme ne punkin jurodstvo-luonteesta” [houkkuus kristuksen tähden.]
””Houkat”. • jurodstvo, jurodivyj < urod (ven.) „epäsikiö, rumilus‟, “ilman sukua”. • pyhän hulluuden muoto, vapaaehtoinen, teeskennelty hulluus ” lainaus
Maija Könönen: ”MIELIPUOLISUUS” VENÄLÄISESSÄ KIRJALLISUUDESSA, Hullu ja nero? Pyhä mielipuoli? Saimaan ammattikorkeakoulu/ Aleksanteri-instituutti, Lappeenranta 14.1.2011 pdf linkissä 




Pussy Riot! Punkrukous vapauden puolesta ( Pussy Riot! A Punk Prayer for Freedom )
LIKEn sivulta: linkistä 

” Erään näytösoikeuskäynnin ruumiinavaus
Osa Pussy Riot -ryhmän jäsenistä esitti helmikuussa 2012 moskovalaisessa kirkossa lyhyen performanssin, jossa Neitsyt Mariaa rukoiltiin vapauttamaan Venäjä Vladimir Putinista. Tästä alkoi tuorein venäläisen ­oikeuskoneiston ja hallintomallin mielivaltainen näytelmä, jota seurataan koko sivistyneessä maailmassa yhä edelleen.

Punkrukous vapauden puolesta kokoaa yhteen Pussy Riotin vangittujen jäsenten kirjeitä ystävilleen, ­Pussy Riotin nimissä tehtyjä julkilausumia ja kirjeitä mm. Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkalle, otteita oikeuden pöytäkirjoista sekä puolustusasianajajien ja syytettyjen loppulausunnot. Asiatekstejä rytmittävät Pussy Riotin punkrunot, ja kirjan päättävät eräiden tunnettujen taiteilijoiden kannanotot ryhmän – ja taiteen vapauden – puolesta.

Kirjoitukset todistavat karmivasti Venäjän oikeusvaltion rappiota ja sortokoneiston järjestelmällistä vahvistamista. Oikeus hallinnon arvosteluun ja rakentavaan kritiikkiin on tukahdutettu ­tehokkaasti. Kolmesta nuoresta naisesta on tehty varottava esimerkki täysin Venäjän lakien vastaisesti. Heitä syytetään ihmisten uskonnollisten tunteiden loukkaamisesta. Ironista on, että vangitut naiset ovat tunnustuksellisia ortodokseja.

Pussy Riot on venäläinen feministinen, poliittisten aktivistien muodostama kollektiivi ja punkbändi. Se on kiinnittänyt huomiota naisten asemaan Venäjällä, Putinin diktaattorimaisiin otteisiin, duuman vaalien väärennettyihin tuloksiin ja muihin epäkohtiin. Elokuussa 2012 kolme ryhmän jäsentä, Maria Aljohina, 24, Jekaterina Samutševitš, 30 ja Nadežda Tolonnikova, 23, tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Lokakuussa Samutševitšin tuomio muutettiin ehdolliseksi.  


juródivyj, jurodstvo: englanninkiel wikissä 


J.P. Koskinen: Ystäväni Rasputin, 2013, tämän kovakantisen kirjan luin viime viikolla.



Rasputin wikissä 


Omistan mm tämän videokasetin: Rasputin (TV elokuva vuodelta 1996) pääosassa Alan Rickman.
Sekä tietysti Christopher Leen tähdittämän Rasputin the Mad Monk Hammer filmin. Rasputin – riivattu elokuva wikissä 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti